{"id":30,"date":"2018-05-14T10:13:59","date_gmt":"2018-05-14T07:13:59","guid":{"rendered":"http:\/\/www.makeamedia.fi\/top2018\/samulijaakola\/top18suku\/?page_id=30"},"modified":"2018-12-18T15:35:48","modified_gmt":"2018-12-18T13:35:48","slug":"historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.jaakolasukuseura.fi\/?page_id=30","title":{"rendered":"Historiaa"},"content":{"rendered":"
\n
\n\t
\n\t\t

Ylivieskan kirkonkyl\u00e4 1800-luvun loppupuolella.<\/a><\/h2>\t\t\t
\n\t\t\t\tJaakola-Sukuseura ry<\/a><\/span><\/span>\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/header>\n\n\t\n\t
\n\t\t

Jaakolan komea talonpoikainen p\u00e4\u00e4rakennus on seisonut paikallaan Ylivieskan keskustassa vuodesta 1863. Talo on tarjonnut kodin jo viidelle sukupolvelle, mutta historiansa aikana se on tarjonnut suojan my\u00f6s monille muille toiminnoille ja tapahtumille. Jaakolan taloa on tarvittu moniin yhteisiin tarpeisiin niin kansakunnan kriisiaikoina kuin muulloinkin. Talon v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t vaiheet ovat samalla heijastaneet suomalaisen yhteiskunnan yleisemp\u00e4\u00e4kin kehityst\u00e4 taloudellisten ja sotilaallisten kriisien kautta talonpoikaisesta maatalousyhteiskunnasta nykyaikaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>El\u00e4m\u00e4n sykkiess\u00e4 vilkkaimmillaan 1900-luvun alkuvuosina Jaakolan talo oli Kalajokilaakson suurin maatila. Mets\u00e4\u00e4 oli tuhat ja peltoa 200 hehtaaria, omaa perhev\u00e4ke\u00e4 kolmisenkymment\u00e4 henke\u00e4 ja palkattuja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 \u2013 piikoja, renkej\u00e4 ja muuta ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 saman verran. Oman v\u00e4rins\u00e4 talon el\u00e4m\u00e4\u00e4n toivat lis\u00e4ksi kestikievarin asiakkaat ja rahdinajajat sek\u00e4 sahan ja meijerin asiakkaat ja ty\u00f6ntekij\u00e4t.<\/p>\n

Talon rakentamisen aikoihin 1860-luvulla asutus Ylivieskan kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 oli viel\u00e4 harvaa. Ainoa merkitt\u00e4v\u00e4 rakennus oli vuonna1786 rakennettu puukirkko, joka hallitsi profiilillaan jokilaakson tasaista maisemaa. Ihmiset saivat niukan toimeentulonsa maa- ja mets\u00e4taloudesta ja tuon ajan k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammateista. Kauppaliikkeit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut, koska vain kaupungeilla oli oikeus kaupank\u00e4yntiin vuoteen 1859 saakka. Maakaupan vapauduttua ensimm\u00e4inen kauppaliike avasi Ylivieskan kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 vuonna 1864, samaan aikaan Jaakolan talon rakentamisen kanssa. Sen j\u00e4lkeen paikkakunnan kehitys vauhdittui. Oulun rautatien valmistumisella vuonna 1886 oli Ylivieskan kehitykselle suorastaan ratkaiseva merkitys. Rautatien vaikutukset ulottuivat sittemmin monella tavalla my\u00f6s Jaakolan talon el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lainaus kirjasta: Tapahtui Ylivieskan Jaakolassa, toimittanut Jouko Hannula<\/p>\n\t<\/div>\n\n\t