Sukujuhlat 2021

Sukumme sukujuhlaa vietettiin su 1.8.2021 Ylivieskan uudessa kirkossa.

Juhla alkoi yhteisellä jumalanpalveluksella, jonka jälkeen laskimme seppeleen sukuhaudalle.

Juhlapuheen piti Hanna Liisa Mattila ja musiikkia esittivät suvun lapsista koottu yhtye sekä mummukööri Riikka Yli-Kotilan ohjauksella. Juhlassa runoja lausui Antti Jaakola ja Leo Jaakola piti leikkimielisen sukuvisailun. Juhlan jälkeen nautimme kakkukahvit. Juhlassa oli myynnissä sukumme postimerkkejä sekä sukumme logolla varustettuja kangaskasseja.

Otimme ryhmäkuvan kirkon edessä, kuvia on vielä muutama saatavana.

Seuraavat sukujuhlat järjestetään vuonna 2025

 

Jaakolan parantajasuku

Kustaa Vilkuna on kirjoittanut Jaakolan parantajasuvusta artikkelin (milloin/missä lehdessä ei tietoa). Vilkuna kertoo lehtiartikkelissaan miten Oskari Jaakola on auttanut lukuisia ihmisiä heidän vaivoissaan. Oppinsa Oskari oli saanut isältään Juho Jaakolalta,joka on sukumme kantaisä. Juho oli saanut oppinsa tädiltään ja näin parantajasuku kulkee aina 1700-luvulle saakka. Oskarin keinona oli tutkia potilasta herkillä sormilla ja sitten hitaasti, hiljaa ja rauhallisesti hivuttaa luu oikealle paikoilleen. Vilkuna kertoo että Oskarin tyyni, lempeä ja luottamusta herättävä käytös rauhoitti hermostuneenkin potilaan. Vilkuna mainitsee artikkelissaan miten lääkärit ovat haetuttaneet Oskarin paikalle laittamaan potilaan luun paikoilleen kun he eivät itse ole sitä osanneet.
Oskari opetti parannustaitoja pojalleen Olaville,joka kaatui kuitenkin talvisodassa. Sen jälkeen oppia yritettiin antaa nuoremmalle pojalle Villelle mutta hän oli sanonut ettei ehdi koska maatalon työt veivät kaiken ajan. Oppia siirtyi Oskarin pojan pojalle Esko Jaakolalle. Hän on kertonut ettei ehtinyt kaikkea oppia. Esko laittoi lasten lapsien nilkkoja paikoilleen hiljalleen nitkuttelemalla ja naapuritkin kävivät näyttämässä jäseniäään Eskolle.

Oskari Jaakola
Inkeri Nygård (Eskon Jaakolan sisko) kertoo että Oskari kutsui potilaitaan siukoiksi.
Oskari otti siukkoja vastaan kotonaan Kotirannalla talon tuvan nurkassa.
Inkeri muistaa siukon joka tuli suu avoinna kysymään Oskaria, Silloin oskari oli ohjannut siukon peräkamariin ja Inkeri (10v) oli mennyt perään. Siukon suu oli jäänyt auki kun oli haukotellut ja silloin leukapielet menivät jumiin. Oskari laittoi omat peukalonsa siukon suuhun (ei ollu muuten pesty) ja hiljalleen hivutteli leukaperiä paikalleen.
Välillä Oskari tarvitsi apua esim. Olkapään laitossa. Laura-täti (Inkerin täti) on kertonut Inkerille että rintamalla jollakin oli mennyt olkapää paikoiltaan ja Olavi oli kiiruhtanut paikalle laittamaan luut paikoilleen, mistä Olaville oli myönnetty lomaa.
Iskias vikoja eli pullistumia hoidettiin niin että määrättyjä paikkoja lantion yläpuolelta hierottiin peukaloilla niin kipu lähtee. Inkerin sisko Aili Jaakola osasi myös tämän taidon. Inkeri muistaa että Ylivieskassa oli kunnanlääkärinä Voutilainen ja Oskari opetti lääkärille mm. miten olkapää laitetaan paikoilleen.

Seuraavana Oskarin käyttämiä voideohjeita:
Oskarin ihottuma voide
2rkl tervaa
1rkl kermaa
1tl pihkaa
Tulikiven kukkia
Näitä keitetetään

Pihka salva
Pihkaa ja rasvaa/talia saman verran ja keitetään

Oskari sekoitteli tuvan keittiössä pannulla omia voiteita.

Lähteet: Kustaa Vilkunan lehtiartikkeli ja Inkeri Nygårdin kertomaa ja Riikka Yli-Kotilan muisteluja.

Kuvassa Jaakolan parantajasukua
Oskari Jaakola, Ville Jaakola ja Esko Jaakola

Sukuhaudan kevätkukat

Hei,

Syksyllä istutimme sipulikukkia ja nyt krookukset ovat jo nousseet äitienpäivän kunniaksi. Pääkivelle istutettiin valkoisia tulppaaneja ja keväällä istutetaan vielä valkoisia kurjenmiekkoja. Lisäksi kukkapenkeistä löytyy valkoista karpaattienkelloa.

Omia kukkamuistamisia varten pää- ja sivukiviltä löytyy nyt penkkiin upotetut maljakot. Toivomme että pää- ja sivukivien kukkapenkkiin ei tuoda omia istutuksia vaan kukat sijoitetaan maljakoihin.

Jäsenkirje 2019

Jäsenten sähköposteihin on lähetetty marraskuun alussa vuoden 2019 jäsenkirje mistä löytyy tietoa sukuseuran hallituksen tekemistä suunnitelmista mm. Sukujuhlista, sukukirjasta sekä sukuhaudan kukkaistutuksista.

Kirje on luettavissa myös ajankohtaista- välilehdeltä.

Muista päivittää yhteystietosi mikäli et ole saanut uusinta jäsenkirjettä.

Sukuhauta syysasussa

Syystalkoot on pidetty. Sukuhaudalle on istutettu monivuotisia perennoja sekä sipulikukkia, joita saamme ihailla ensi kesänä.

Sukuseuran hallitus tuo haudalle kynttilät palamaan lyhtyihin aina juhlapyhinä.

Jaakola-Sukuseura ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Jaakola-Sukuseura ry ja sen kotipaikka on Ylivieska.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on pitää yhteyttä suvun eri sukuhaarojen kesken ja vaalia niitä arvokkaita henkisiä perinteitä, jotka kantaisämme Juho Jaakola on suvulleen jättänyt.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pitää jäsenluetteloa suvun jäsenistä, huolehtii sukuhaudoista, pitää sukukokouksia, sukujuhlia ja retkiä. Kerää, arkistoi ja julkaisee sukua koskevaa tietoutta jäsenilleen.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentattua tai lahjoitettua omaisuutta, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää keräyksiä ja arpajaisia. Se voi myös omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.

3. Jäsenet

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenen tulee olla Juho Jaakolan suvun alenevassa polvessa oleva henkilö, avio- tai avopuoliso. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4 (neljä) muuta varsinaista jäsentä.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 1 viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa

10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
_________________________________________________________________

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS / YHDISTYSREKISTERI / Sääntömalli I